Saunahuoneen Ilmanvaihto; Kiuasteho; Saunahuoneen Hygienia; Ventilation I Bastun - Harvia BC-Serie Gebrauchs- Und Montageanleitung

FI

2.2. Saunahuoneen ilmanvaihto

Saunahuoneen ilman tulisi vaihtua kuusi kertaa tun-
nissa. Kuvassa 5 on esimerkkejä saunahuoneen il-
manvaihtoratkaisuista.
Kuva 5.
Bild 5.
A. Tuloilmaventtiilin sijoitusalue. Jos ilmanvaihto
on koneellinen, sijoita tuloilmaventtiili kiukaan
yläpuolelle. Jos ilmanvaihto on painovoimainen,
sijoita tuloilmaventtiili kiukaan alapuolelle tai
viereen. Tuloilmaputken halkaisijan tulee olla
50–100 mm. BC-E: Älä sijoita tuloilmaventtiiliä
siten, että ilmavirta viilentää lämpöanturia (kat-
so lämpöanturin asennusohje ohjauskeskuksen
ohjeesta)!
B. Poistoilmaventtiili. Sijoita poistoilmaventtiili
mahdollisimman kauas kiukaasta ja lähelle latti-
aa. Poistoilmaputken halkaisijan tulisi olla kaksi
kertaa tuloilmaputken halkaisijaa suurempi.
C. Mahdollinen kuivatusventtiili (suljettu lämmit-
tämisen ja saunomisen aikana). Saunan voi
kuivattaa myös jättämällä oven auki saunomi-
sen jälkeen.
D. Jos poistoilmaventtiili on pesuhuoneen puolella,
saunan oven kynnysraon tulee olla vähintään
100 mm. Koneellinen poistoilmanvaihto pakol-
linen.

2.3. Kiuasteho

Kun seinät ja katto ovat paneelipintaiset ja paneelien
takana on riittävä eristys, kiukaan teho määritetään
saunan tilavuuden mukaan. Eristämättömät seinä-
pinnat (tiili, lasitiili, lasi, betoni, kaakeli yms.) lisää-
vät kiuastehon tarvetta. Lisää saunan tilavuuteen
1,2 m³ jokaista eristämätöntä seinäpintaneliötä koh-
ti. Esim. 10 m³ saunahuone, jossa on lasiovi vastaa
tehontarpeeltaan n. 12 m³ saunahuonetta. Jos sau-
nahuoneessa on hirsiseinät, kerro saunan tilavuus
luvulla 1,5. Valitse oikea kiuasteho taulukosta 2.

2.4. Saunahuoneen hygienia

Suosittelemme käyttämään saunoessa laudeliinoja,
jotta hiki ei valuisi lauteille.
Vähintään puolen vuoden välein kannattaa saunan
lauteet, seinät ja lattia pestä perusteellisesti. Käytä
juuriharjaa ja saunanpesuainetta.
Pyyhi kiuas pölystä ja liasta kostealla liinalla. Pois-
ta kalkkitahrat kiukaasta 10 % sitruunahappoliuok-
sella ja huuhtele.
14
SV

2.2. Ventilation i bastun

Luften i bastun borde bytas sex gånger per timme.
Bild 5 visar exempel på ventilation av bastun.
B
A. Placering av tilluftsventil. Om ventilationen är
maskinell placeras tilluftsventilen ovanför aggre-
gatet. Vid självdragsventilation placeras tillufts-
ventilen under eller bredvid aggregatet. Tillufts-
röret bör ha en diameter på 50–100 mm. BC-E:
Placera inte tilluftsventilen så att luftströmmen
kyler ner temperaturgivaren (se monteringsan-
visningen för temperaturgivare i manualen för
styrenheten)!
B. Frånluftsventil. Placera frånluftsventilen så
långt från aggregatet och så när golvet som
möjligt. Frånluftsröret bör ha en diameter som
är två gånger större än tilluftsrörets.
C. Eventuell torkventil (stängd under uppvärmning
och bad). Bastun kan också torkas genom att
lämna dörren öppen efter badandet.
D. Om frånluftsventilen är i badrummet bör bastu-
dörren ha en springa på minst 100 mm nertill.
Maskinell frånluftsventilation obligatorisk.

2.3. aggregateffekt

När väggarna och taket är panelade och det finns
en tillräcklig isolering bakom panelerna fastställs
effekten enligt bastuns yta. Väggytor utan isole-
ring (tegel, glas, betong, kakel osv.) kräver ökad
aggregateffekt. Lägg till 1,2 m³ till bastuns yta för
varje kvadrat väggyta utan isolering. T.ex. en bas-
tu med glasdörr på 10 m³ motsvarar ca 12 m³ till
effektbehovet. Om bastun har stockväggar multipli-
ceras bastuns yta med 1,5. Välj rätt aggregateffekt
i tabell 2.

2.4. Bastuhygien

Vi rekommenderar att sitthanddukar används i bas-
tun så att inte svett rinner på lavarna.
Tvätta bastuns lavar, väggar och golv omsorgsfu-
llt med minst ett halv års mellanrum. Använd skur-
borste och tvättmedel för bastu.
Torka damm och smuts av aggregatet med en
fuktig duk. Avlägsna kalkfläckar från aggregatet
med 10 % citronsyrelösning och skölj.
D