SE 14-2 125/SE 14-2 150
Hiomalaikka liikkuu silloin koneen käyttäjää
kohti tai poispäin käyttäjästä riippuen laikan
pyörimissuunnasta kiinnijuuttumiskohdassa.
Tällöin hiomalaikat saattavat myös murtua.
Takapotkun aiheuttaa sähkötyökalun väärin-
käyttö tai käyttö väärään käyttötarkoitukseen.
Takapotku voidaan estää sopivin varotoimen-
pitein, kuten seuraavissa ohjeissa neuvotaan.
Pidä sähkötyökalusta kiinni tukevalla
otteella ja pidä kehosi ja käsivartesi
sellaisessa asennossa, että pystyt
hallitsemaan takapotkun voimat.
Mikäli mahdollista, käytä aina lisäkahvaa,
jotta voit hallita mahdollisimman hyvin
takapotkun voiman tai reaktiomomentin.
Koneen käyttäjä pystyy hallitsemaan taka-
potkun ja reaktiovoimat noudattamalla
sopivia varotoimenpiteitä.
Älä vie koskaan kättä pyörivän vaihtotyö-
kalun lähelle.
Vaihtotyökalu voi luiskahtaa käden päälle
takapotkun sattuessa.
Varo asettumasta alueelle, jonne sähkö-
työkalu liikkuu takapotkun sattuessa.
Takapotku pakottaa sähkötyökalun vastak-
kaiseen suuntaan kuin hiomalaikan liike
jumittumiskohdassa.
Työskentele erittäin varovasti kulmien,
terävien reunojen tms. alueella.
Estä vaihtotyökalun ponnahtaminen
takaisin työstettävästä kohteesta
ja kiinnijuuttuminen.
Pyörivällä vaihtotyökalulla on taipumus juuttua
kiinni kulmissa, terävissä reunoissa tai saades-
saan kimmokkeen. Tämä aiheuttaa takapot-
kun tai kone riistäytyy hallinnasta.
Älä käytä ketju- tai hammastettua
sahanterää.
Tällaiset vaihtotyökalut aiheuttavat usein
takapotkun tai sähkötyökalun hallinnan
menettämisen.
Muita turvallisuusohjeita
s^olfqrp>
qÉêîÉóÇÉääÉ=Ü~áí~ääáëíÉåLãóêâóääáëíÉå=é∏äóàÉå=
âçëâÉíí~ãáåÉå=í~á=ÜÉåÖáíí®ãáåÉå=~äíáëí~~=
âçåÉÉå=â®óíí®à®å=í~á=ä®Üáëí∏ää®=çäÉëâÉäÉî~í=
ÜÉåâáä∏í=î~~ê~ääÉK
Lyijypitoisten maalien hiontaa ei suositella.
Lyijypitoiset maalit saa poistaa vain alan
ammattimies.
Älä työstä materiaaleja, joista vapautuu
terveydelle vaarallisia aineita (esim. asbestia).
Ryhdy tarvittaviin varotoimiin, jos työssä voi
muodostua terveydelle haitallista, palavaa
tai räjähdysaltista pölyä. Käytä hengityssuo-
jainta. Käytä pölynimujärjestelmää.
bpfkbs^efkdlq>
Verkkojännitteen ja jännitetietojen tulee olla
samat kuin tyyppikilvessä.
Melu ja tärinä
Melu- ja tärinäarvot mitattiin standardin
EN 60745 mukaan.
Koneen A-painotettu melutaso on tavallisesti:
– Äänenpainetaso:
– Äänitehotaso:
– Epävarmuus:
Tärinän kokonaisarvo (hiottaessa
hiomakiekolla):
– Päästöarvo:
– Epävarmuus:
s^olfqrp>
fäãçáíÉíìí=ãáíí~ìë~êîçí=âçëâÉî~í=ììëá~=ä~áííÉáí~K=
m®áîáíí®áëÉëë®=â®óí∏ëë®=ãÉäìJ=à~=í®êáå®~êîçí=
ãììííìî~íK
legb
Näissä ohjeissa ilmoitettu tärinätaso on mitattu
standardissa EN 60745 normitetun mittaus-
menetelmän mukaan ja sitä voidaan käyttää
sähkötyökalujen keskinäiseen vertailuun.
Se soveltuu myös tärinäaltistuksen alustavaan
arviointiin. Ilmoitettu tärinätaso tarkoittaa altistu-
misen tasoa sähkötyökalun pääasiallisessa
käyttötarkoituksessa.
Mutta jos sähkötyökalua käytetään muihin
käyttötarkoituksiin, normaalista poikkeavilla
käyttötyökaluilla tai sitä ei ole huollettu riittävästi,
tärinätaso saattaa poiketa ilmoitetusta.
Tällöin koko työaikaa koskeva tärinäaltistus
voi olla selvästi suurempi.
Tärinäaltistuksen tarkassa arvioinnissa tulee
huomioida myös ne ajat, jolloin laite on kytketty
pois päältä tai se on käynnissä, mutta ei varsi-
naisesti käytössä. Tällöin koko työaikaa koskeva
tärinäaltistus voi olla selvästi alhaisempi.
79,7 dB(A);
90,7 dB(A);
K = 3 dB.
2
a
< 2,5 m/s
h, DS
2
K = 1,5 m/s
123